Kala on todellista terveysruokaa. Suositusten mukaan kalaa tulisi syödä vähintään 2–3 kertaa viikossa, kalalajeja vaihdellen.
Tämä on ollut tiedossa jo pitkään: monissa tutkimuksissa puhutaan samoista asioista – joissain hieman varovaisemmin, joissain hehkutellen. Kalan hyödyistä on tietoa ja tutkimuksia netissäkin paljon: säännöllinen kalansyönti mm. vähentää sydän- ja verisuonitautien riskiä, parantaa diabeetikoiden sokerinsietokykyä, ennaltaehkäisee osteoporoosia eli luukatoa. Pehmeä rasva on hyväksi sydämelle, omega-3-rasvahapot tärkeitä aivoille ja keskushermostolle. Nivelet, iho, silmät... koko kroppasi voi hyvin kalaa syödessä.
Kalan rasvojen hyviä vaikutuksia tutkitaan paljon myös mm. oppimiseen ja älykkyyteen liittyen, ja kalalla arvellaan olevan mielialaa parantava vaikutus.
Ja meidän mielestämme tämä viimeinen on ehkä se yksi kaikkein tärkeimmistä: mielialan parantaminen. Voisiko kalansyönti (tai sen kokkaaminen) ihan tieteellisestikin todistetusti tehdä jonkun onnelliseksi?
Miksipä ei, kalahan nimittäin...
Löydä oma tapasi lisätä kalansyöntiä – siirry reseptihakuun ››
D-vitamiini
Melkein kaikki kalat sisältävät hyvin imeytyvää D3-vitamiinia – kuha, siika ja silakka erityisen runsaasti. D-vitamiini vahvistaa luustoa – ja luun määrä ihmisellä kasvaa jopa 30-vuotiaaksi asti. Jos elimistöllä D-vitamiinin puutetta, kalsiumin ja fosfaatin imeytyminen suolesta heikentyy, eikä niitä ole tarjolla tarpeeksi luustolle.
Suomessa auringonvalo ei riitä muodostamaan tarpeeksi D:tä ihollasi, joten tarvitset sitä myös ruoasta. Sitä on kuitenkin vain harvoissa eläinkunnan tuotteissa merkittäviä määriä, oikeastaan vain kananmunissa ja kalassa. D:tä on myös metsäsienissä, ja sitä lisätään mm. margariineihin ja maitovalmisteisiin.
Rasvahapot
Useimpien kalalajien rasvapitoisuus vaihtelee 0,5–24 %.n välillä. Vähärasvaisia ovat mm. muassa ahven, kuha ja hauki. Runsaammin rasvaa on lohessa, kirjolohessa ja sillissä, jotka ovat kaloista parhaita omega-3-rasvahappojen lähteitä.
Kalan rasva on pehmeää, koska siinä on runsaasti pitkäketjuisia monityydyttymättömiä n-3-rasvahappoja, erityisesti eikosapentaeenihappoa (EPA) ja dokosaheksaeenihappoa (DHA), ja vain vähän tyydyttyneitä rasvahappoja. N-3- (eli omega-3-) rasvahapot ovat erityisen tärkeitä mm. mm. aivojen ja sydämen, keskushermoston ja silmien terveydelle. Niillä on myös hyvä vaikutus ihoon ja niveliin.
Lähteet